Irtohypytystä ja joululahjoja

Videolta kaapattua kuvaa

 

tolpat loppuu

Julkaisu sisältää ainoastaan puhelin materiaalia paremman puutteessa. Eilen saatiin idea irtohypyttää Kekkosta pitkästä aikaa. Kutsuinkin kokonaisen armeijan auttamaan kyseisessä hommassa, koska edellisellä kerralla sain juosta hevosen perässä maiskutellen niin että sylki roiskui ja meistä enemmän liikuntaa sain minä kuin itse hevonen. Annoin ruunan rupsakkeeni kaverilleni juoksutettavaksi liinan päähän sillävälin kun kannan loput esteet valmiiksi. Tarkoitus oli hieman alkuverrytellä liinassa ravaillen. Ilmeisesti humma tajusi mitä tuleman pitää ja alkuverkka menikin lähinnä laukassa estettä kyyläillen.

 

 

Päästettiin humma irti, jotta saa mennä aluksi kujaa läpi ilman esteitä. Ruuna oli niin innoissaan, ettei laukka spurteista meinannut tulla loppua. Saimme laitettua esteet paikoilleen ja lopuksi sitten nakotimme keskellä maneesia katsellen kun hevonen hyppää vähän liiankin iloisena kujan esteitä uudelleen ja uudelleen. Edellisestä kerrasta ero oli ihan huima. Ruuna on alkanut löytää omien jalkojensa paikat ja tietää minne pitkät jalat pitää asettaa.
 

 

Joulu tuli ja meni. Joulupukki toi odotetut uudet jin stirrupit, joista olin haaveillut pidemmän aikaa. Olisin halunnut jalustimet alun perin alumiinin värisenä, mutta kyseistä väriä ei ollut tarjolla, joten päädyin tummansinisiin. Meillä on jo yhdet oranssit jinit  käytössä estesatulassa ja meinasinkin olla tosi true kouluratsastaja ja ängätä uudet siniset koulupenkkiin. Keppanalle piti sponsoroida uusi equilinen ruskea kouluhuopa, jota odotellaan postista.

Joulukuun viimeisiä päiviä viedään ja meillä ulkokenttä näyttää tältä. Joulukuu, +5 astetta lämmintä ja nurmikko rehottaa. Onko teillä lunta?

Voihan nutut..

Olen ollut laiska bloggaaja. Kyllä, blogi on elossa mutta kerrottavaa ei juurikaan ole. Viimeiseen kuukauteen on kuulunut loimia, loimia, loimia ja loimia. Talven tullessa huomasin, että polle pontevani on kasvanut sitä tahtia, että viime talven loimet eivät mahdu enää herran päälle ! Varastossani on valehtelematta 6 erilaista fullneck talvitoppaloimea ja yksikään ei herran päälle kunnolla mahtunut. Takaosasta jäi paistamaan paljas persus ainakin 30-40cm matkalta. Hienoa! Näinpä hommasin jälleen pari uutta nuttua rakkaalle karvamööpelilleni ulkoiluun. Olen nykyään aika kranttu loimien ostossa, koska loimen pitää olla ensinnäkin. A.) mahdollisimman helppo pukea. B.) ei normaaleja pujotettavia solkia, vaan ehdottomasti pikalukot tai t-kiinnitykset . C.) Jos kyse on kaulakappaleellisestä mallista, ehdottomasti fullneck kiinteällä kaulakappaleella !

Huomatkaa Kepun Monsterit oy joulukalenteri pakin ovessa..

Joten, ulkoloimeksi valitsin Amigo Horseware  Mio One Piece heavy mallin, joka on fullneck toppaloimi 350g täytteellä. Mitä tulee Amigon uuteen One Piece malliin, loimessa on ihan super hyvä leikkaus ja täytettä piisaa, ainut miinus loimessa on se, että jalkaremmit on korvattu yhdellä takaosan remmillä. Kyseisessä mallissa kaulakappale osa on todella hyvin peittävä. Useimmissa loimi malleissa kaula jää paljaaksi alapuolelta ja pitkälti sivuilta kuten vanha kännykkä laadun tarhakuva antaa alempana ymmärtää. Mukaan lähti myös Amigon jersey cooleri, jota en voi kuin kehua ! Loimi on jämäkkä fleece malli ja siinä on irroitettavat mahavyöt. Suosittelen!

 Juuri kun sain loimi episodin päätökseen ja hankittua ponilleni uusia vaatteita täällä alkoi kesäkelit. -20 pakkasesta siirryttiin keväiseen +4 asteeseen päivässä. Samaa rataa seilaillen jatketaan edelleenkin ja pollen uudet nutut nakottaa varastossa. Kiitos ja kuittaus.

Reissun päällä..

Blogissa on ollut hiljaista, koska täällä ei ole tapahtunut mitään erikoisempaa. Blogin julkaisujahan löytyy aktiivisesti myös instagramin puolelta, jonne olenkin päivitellyt kuvamateriaalia enemmän mitä blogin puolelle. (Nimimerkki ANSKYK) 
 

 

Kävimme pari viikkoa sitten kaveriporukalla pienen rapakon toisella puolen virkistäytymässä, eli suomennettuna Tallinnassa. Olimme reissun päällä torstai illasta sunnuntai iltaan. Reissu meni lähinnä shoppaillen, syöden ja juoden. Kerkesimme tosin käydä myös Mailikan luona ostamassa tuliaiset karvakorville. Yllättävää, en ostanut koko puljua tyhjäksi vaan mukaan tarttui vaan koulusuojat ja hattu. En sano suojia suotta koulusuojiksi nimittäin ne ovat kokonaan kiiltonahkaa ja tarroissa on timantti bling blingit. Saa nähdä millaisella hammasharjalla niitä syynäilen sitten puhtaaksi !

 

 

 

 Polle ponteva on ollut virkeä ja yllättävän iloinen persoona. Olin lähdössä jokunen viikko sitten ratsastamaan maneesiin. Tuttuun tapaan joudun laskemaan oven kohdalla hieman ohjista, että saan tönäistyä oven kiinni ilman, että käännän koko afrikannorsu yhdistelmän ympäri. Sen sekunnin mitä selkäni käänsin niin ratsu reimani oli jo painellut maneesiin ravailemaan itsekseen.

 

Olen aina käyttänyt hevosten liikutuksessa paljon irtojuoksutusta. Edellinen hevoseni Heikki oli mitä mahtavin maastakäsin treenattava. Käytännössä, laskin hevosen maneesiin irti ja huusin keskellä maneesia  mitä tahansa niin ruunahan teki. Saatoin teettää Heikillä harjoitusta, jossa esimerkiksi lyhyet sivut mennään niin matalalla ravitemmolla mitä pääsee ja pitkällä sivulla reilua lisättyä. Siirtymiset onnistuivat myös huusit sitten käynti- laukka- käynti-ravi sarjoja ja ruuna toimi kuin unelma, kyseinen hevonen teki myös suunnanmuutokset ja laukanvaihdot pelkillä ääniavuilla. Olemme myös huomanneet, että voimme kavereiden kanssa istua lämpimässä maneesin yläkerrassa syömässä ja huutaa välillä hevoselle ohjeita maneesin ovelta. Heikki hyppäsi myös maneesiin jääneet esteet itsekseen, oli se sitten 50cm tai 110cm. Tämä ruuna oli oma-aloitteinen ja ennenkaikkea helppo !
Jos juoksuttamisesta puhutaan niin nykyisessä nuorikossa ei ole mitään hyvää sanottavaa ei liinassa juoksemisesta eikä myöskään irti. Saat huitoa ja maiskuttaa sylki roiskuen eikä yleensä tapahdu mitään, jos selkäsi käännät on ruuna jo pysähtynyt peilailemaan itseään maneesin peileistä tai nököttämään nurkkaan.

 

 

Tänään oli Paken kouluvalmennus, jossa ruuna porskutti mennä kaverini kanssa. Valmennus meni aika nappiin ja polle sekä ratsastaja oli tyytyväinen!

Minne katosi rauhallinen kouluhevoseni ?



Meillä on talvi !

Lunta tuli ainakin 15 senttiä ja klippauskausi alkoi  ! Klippasin polle pontevalle loimiklippauksen. Olen jokaikinen vuosi yrittänyt tehdä salama kuviota enkä ole siinä tähän päivään mennessä onnistunut. Nyt sain homman onnistumaan ja tattadaa salamoita löytyy hevosesta niin kaulasta kuin takareidestäkin.

 

 

Klippaus ja kylmät ilmat tekivät tehtävänsä. Kekkonen on löytänyt sisäisen estesukunsa ja ollut välillä ratsastaa melko virkeä. Kouluhevosen olemus sekä käynti askellajina on jäänyt jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Leppoisen koulupolleni sijasta löydän karsinasta estehevosen, joka ei ratsastaessa odottele rentouttavia välikäyntejä vaan menee kun pyydetään, ehkä hieman liikaakin. Perjantaina aloitin ratsastuksen maneesissa, mutta totesin ensimmäisen laukan jälkeen, että tarvitsen tilaa. Siirryin ulkokentälle, etten vahingossakaan liiskaa muita kanssa ratsastajia, koska omassa menopelissäni ohjaustehostin oli jo siinä vaiheessa täysin rikki.

Kentällä verkkasin aikani ja tulin lopputulokseen, että lasken pollen lopuksi irroittelemaan kentälle. Ruuna lähti kuin ohjus ja laukkaili onnesta soikeana ympäri kenttää. Tilaa riitti ja polle sai revitellä ja laukkailla vapaasti.

Kouluvalmennus

Sunnuntaina oli oman tallin harjoitusestekilpailut, jonne Kekkonenkin ängättiin hyppäämään. Valittiin ratsastajan kanssa 60-70 rata, koska toinen vaihtoehto olisi ollut ristikko-40cm. Pienempi luokka tuntui liian pieneltä noin suurelle hevoselle.

Kouluvalmennus

Humma oli verkassa hieman unten mailla, koska nyt ei voinutkaan laukkailla miten sattuu ja niin kovaa mitä pääsee. Rata meni hyvin ja Kepu selvisi kahdella pudotuksella, pikkuvikoja! Pääasia, että ratsukko pääsi turvallisesti maaliin ja koko rata meni peräti laukalla.



Valokuvauskausi on aikalailla kilpailujen ohelta  päättynyt ja nyt te lukijat voitte halutessanne vaikuttaa siihen millaisia julkaisuja haluaisitte lukea. Eli, jos löytyy ideaa/kysyttävää niin laittakaa toki kommenttia tulemaan ! Julkaisun kuvamateriaali on aikaisemmasta kouluvalmennuksesta sekä tämänpäivän harjoituskilpailuista. Tietääkö joku, miksi blogger suttaa kuvien laatua?

Kekkosen ensimmäiset kilpailut !



Loppuverkkaa

Pääsin puunaamaan piiiitkästä aikaa hummaa sekä varusteita. Viikonloppu meni aamutallissa sekä oman tallin seurakilpailuissa. Lauantaina iltapäivällä alkoi oman tallin seuraestekilpailut. Arvoimme kaverini kanssa, että ilmoitetaanko ruuna mini 50cm luokkaan ja startataanko kyseinen luokka vai ei. Tultiin siihen päätökseen että kokeillaan ja tavoite oli päästä rata loppuun ilman kieltoja. Radalla Kekkonen järkyttyi ensimmäisenä väen tungoksesta kentän vieressä eli käytännössä katsojista. Ruuna ei meinannut uskaltautua mennä aidan vierestä ohitse mutta voitti kuitenkin pelkonsa ja pääsi aloittamaan suorituksensa.
Ei odotettu ratsastajan kanssa radasta hirveitä, koska esimerkiksi sarjaa ruuna ei ollut aikaisemmin ylittänyt koskaan saatikka lankkuesteitä. Polle oli niin ponteva, että ylitti jokaisen esteen mallikkaasti laukalla sekä osan ravilla lähestyen. Ruuna siis selvitti elämänsä ensimmäiset estekilpailut -4 virhepisteellä, eli yhdellä pudotuksella. (sarjan toinen osa)  Mahtavaa !

 

 

Esteradalta ei ole valitettavasti minkäännäköistä materiaalia, koska jännitin itse niin paljon että unohdin kuvata. Ylläoleva lyhyt videopätkä on aiemmista Kekkosen treeneistä.





 

Sunnuntaina oli kouluratsastuksen vuoro ja halleluja rata oli turvallisesti maneesissa seinien sisällä. Verkassa ruuna oli hyvä ja letkeä. Luulin, että ruuna kyyläisi tuomaria ja valkoisia aitoja mutta mitä vielä. Humma veti radan loppuun tyylillä ja niin rentona kuin olla ja voi ! Kekkosen ensimmäiset koulukilpailut ja tuloksen 62,5% ja toinen sija! Super !

 

Suitset Rossner, satula Pfiff Amaretto

 

Lapsi hevonen oli niin hieno, että sai ratojen lopuksi läjän leipää.

Kiuruvesi ja kouluvalmennuksia




Villi Kukka.. Huopa: lamicell, pintelit: schockemöhle, satula: pfiff amaretto, suitset: equipe

Testasin Hollantilaista verkkokauppaa nimeltä Divoza. Tilasin kyseisestä verkkokaupasta Rossnerin versailles koulusuitset leveällä kiiltonahkaisella pullback turparemmillä. Enhän minä näitä olisi periaatteessa tarvinnut, mutta sain suitset puoleen hintaan ja suomesta en ole kohtuu hintaisia sekä fiksun näköisiä kiiltonahka suitsia vielä löytänyt. Verkkokauppa ja kaupan asiakaspalvelu saa täydet 10++ pisteet, en ole ikinä saanut missään kaupassa niin hyvää palvelua kuin kyseisessä yrityksessä. Laitoin pari kysymystä sähköpostitse heille menemään ja vastaus tuli melkeinpä heti. Suosittelen kyseistä firmaa lämpimästi !

Kekkoselle ei meinaa löytyä kunnollisia suojia saatikka pintelipatjoja. Useimmat pintelipatja setit sisältävät etu-sekä takajalan patjat, jolloin etujalan patjat ovat täysin turhia, koska ne ovat hummani kinttuun aivan liian lyhyet. Calevolta löysin eripituisia paksuja patjoja, mitä olen etsinytkin ja tein sinne samalla tulilla tilauksen. Calevon verkkokaupasta mukaan tarttui pintelipatjoja sekä uudet lampaankarva putsit vanhojen tilalle.

 

Viikonloppu toi tullessaan hulinaa. Viikonloppu sisälsi kouluvalmennuksia ja kansallisia estekilpailuja. Kekkonen pääsi jälleen valmennuspiireihin ystäväni kanssa. Kiuruvedellä käväisin pikaiseen lauantai aamuna ja kuvasin vain pari ensimmäistä luokkaa. Kuvat tulevat sivustolle galleriaan parin viikon sisällä.

Sunnuntaina kotitallillamme pyöri Paken kouluvalmennukset, johon myös Kekkonen pääsi jälleen mukaan. Ruuna sai hyvää positiivistä palautetta monelta eri taholta ja toimi hyvin ! Ruuna yllätti täysin, koska edellisenä päivänä omat reenini ruunan kanssa meni täysin läskiksi ja siitä jäi itselleni huono maku suuhun, ettei ruuna olisi valmennuksessakin niin "huono" toisella ratsastajalla. Valmennus meni kuitenkin paremmin kuin hyvin ja kuskilla sekä hevosella oli mukavaa. Kyseiset reenit oli ehkä parhaimmat ikinä hevosen kohdalta. Bravo !

Turhia ja -ei niin turhia ostoksia

Hairahdin jälleen uusiin huopiin. Kekkosen edellisen valmennuksen myötä huomasin, että omistan yhdet pitkät punaiset takajalansuojat, johon tietysti piti hankkia  samansävyinen huopa. "Koulusettejä" en omista kuin kaksi, joten jotain uutta oli pakko hommata. Punainen huopa löytyi perus hööksistä, mutta jäin arpomaan kyseisen punaisen ja lamicellin harmaan huovan välille. En osannut päättää kumman ostan, joten otin kummatkin. Lamicellin huopa on harmaa, jossa logo ja reunukset ovat turkoosit, punaisessa huovassa on taas valkoinen kantti. Itse olen tähänasti suosinut aina tummansinistä, mutta Kekkonen on niin tumma, että sininen hukkuu hevosen väriin. Hyvä syy tilata uutta ! :D

 

Viikko takaperin kotiin tullessani pöydällä odotti mukava yllätys,  posti oli tuonut paketin, joka sisälsi Delavalin HCP65 hevosklipperin ! (..jonka sain vihdoin hankittua monen vuoden arpomisen jälkeen) Monta vuotta olen kiroillut moserin pikkukoneilla klippaamista ja aina ison koneen tilaaminen on jäänyt, koska paremmat koneet maksavat maltaita. Viimevuonna olin lähellä tilata, mutta kyseinen etu kerkesi mennä ohitse. Vanhemmissa postauksissa olen kertonutkin, että tähän asti olen klipannut Moser Rex 1230 mallilla, joka on kestänyt toooodella hyvin ja saa aikaan super jälkeä pieneksi koneeksi. Edullinen ja hiljainen, suosittelen ! Moserin ainut miinus on koneen koko, koko hevosen klippaaminen vie ihan tajuttomasti aikaa, mutta edelleenkin suosittelen konetta hevoselle, joka on todella herkkä äänille eikä anna isoilla koneilla klipata. Nyt on asia toinen ja olen onnellinen Delavalin HCP65 koneen omistaja. Kokeilinkin heti konetta Kekkosen kylkeen, mutta ruunalla oli niin onneton karva, että eihän siitä mitään tullut. Uhri oli testiajoon hommattava, joten pääsin ajelemaan testiksi yhden tallin suomenhevosista.

 

10minuuttia ja homma oli valmis,  tulos : polle karvaton ja ei tupsun tupsua. 

Käytössä DeLavalin konetta ei voinut kuin kehua, kone on todella hiljainen suhteellisen isoksi koneeksi ja ajaa todella hyvää jälkeä ! Hurraa, jääköön hyvästit monen tunnin klippaamisille sekä tervemenoa jännetupentulehduksille. (P.s Moserilla ja isoilla koneilla on yksi iso ero, moser vetää täysin karvattomaksi kun taas isot koneet jättää pidemmän sängen..)

 

© Ak.galleria.fi

Kaasu hirtti, jarrut petti ja ratti irtos.

 

Huh, Kekkosen kanssa on meno ollut villimpää kuin aikoihin. Tänään kaasu hirtti, jarrut petti ja ratti irtosi laukassa totaalisesti, koska ruunan mielestä laukka isolla kentällä oli huisin hauskaa. Ruuna on siis tainnut löytää sisäisen estehevos sukunsa esteiden myötä. Lyhyesti ja ytimekkäästi: Laukattiin siis päättömänä ympäri kenttää. Pääasia, että hevosella on pirteyttä ja sillä on mukavaa.

 

 

Kekkonen sai pari päivää erilaista reeniä, koska hyvä ystäväni tuli katsastamaan tilannetta ja ratsastamaan purnukkaa. (Kuvat siis niiltä treeneiltä) Ensimmäisenä päivänä ruuna meni koulua ja toisena päivänä humma pääsi hyppäämään esteitä. Koulupuoli sujuu jo suht mallikkaasti, mutta esteitä ruunalla ei olla hirvittävästi menty. Joka hyppykerralla homma sujuu aina hieman paremmin ja näyttää, että hevonen alkaa löytämään pikkuhiljaa jalkojensa paikkoja. Tälläkertaa ruuna innostuikin jo esteistä, kun on alkanut tajuamaan homman ideaa. Parasta koko hommassa on myös se, että ruuna näyttää menevän tyytyväisenä esteen kuin esteen ylitse, eikä kammoa esimerkiksi johteita tai lankkuja jne.

 

Minne jalat pitää sijoittaa?

Kekkosen tasapaino alkaa olla suhteellisen kohdallaan, eikä meno ole enää niin päätöntä harppomista pitkien jalkojen kanssa. Hitaat askellajit tuottavat tällähetkellä päänvaivaa, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee. Reenari oli ilmeisesti todella tyytyväinen hevoseen, koska melkein koko ratsastuksen ajan hänellä oli päällä melkoinen dollarihymy, jes !

 

Laitoin tänään Purnukan etujalkoihin ahkerana kylmäsavet, en kerinnyt kuin selkäni kääntää niin ruuna oli päättänyt tehdä itselleen kasvohoidon ja läträsi innoissaan savea naamaan jaloistaan. Kai se siellä poskessakin vaikuttaa..

 

Hyvän mielen hevonen- tapahtumat kuvat on nyt julkaistu gallerian puolella..

Valmennusta ja Hyvän mielen hevonen-tapahtuma

 

Lyhyttä ja ytimekästä. Viikonloppu on ollut täyttä hulinaa. Ensinnäkin lauantaina Kekkonen pääsi jälleen kouluvalmennuspiireihin mukaan hyvän ystäväni ratsuna. Edellisestä valmennuksesta on aikaa, joten oli melko arvoitus miten koko homma luistaisi hevosen kohdalta. Onneksi reenari oli käynyt useampaan kertaan viikolla jo Purnukan (Kekkosen) kyydissä vähän hakemassa säätöjä ja ruuna onkin toiminut kyseisen henkilön kanssa aivan loistavasti yhteen.

 

 

Itse valmennus meni mielestäni todella hyvin ja kuskikin oli ilmeisesti tyytyväinen suoritukseen. Purnukka oli koko valmennuksen into pinkeänä ja jaksoi hyvin tehdä kaikki tehtävät mitä vaadittiin. Alkupuolella aiheena oli väistöt sekä avot, jotka saavat ruunan kuumumaan ja innostumaan suhteellisen paljon. Laukannostot oli Purnukan mielestä vähän liiankin hauskaa ja meinasimme saada uuden oven halliin. Pikkuvikoja ja pääasia, että on mukavaa.

 

Sunnuntaina suunnistin aamusella kohti Kuopion Sorsasaloa Hyvän mielen hevonen-tapahtumaan. Tapahtumassa oli katsottavaa laidasta laitaan, esityksiä oli esimerkiksi koulu-, este- ja lännenratsastuksesta, match show, kiihdytyskisat, valjakkoajoa jne. Katsottavaa riitti koko päiväksi. Olin noheva ja otin kameran mukaan tapahtumaan, joten kuvia kyseisestä tapahtumasta on tulossa julkaisuun viikonlopun puitteissa.

 

Pitäisi varmaan seurailla kuvauskalenteria, nimittäin seuraavasta kuvauspaikasta ei ole mitään käryä. Epäilisin, että seuraavat kilpailut missä nakotan päivän on Kiuruveden este- tai koulukansalliset. Saa nähdä minne ehdin ennen sitä, jos jollain on tiedossa seurakilpailuja tjs tässä Itä-Suomen ympäristössä niin voi vinkkailla, ties vaikka pääsisin kuvailemaan.

Laukkuja, kuvia ja katastrofi viikko.



ISO200,  f/3.2,  1/800

Sori, olen ollut laiska ja erittäin tapaturma altis. Ensinnäkin, sain kokea elämäni pahimmat hetket kun jouduin menemään yleiselle puolelle hammaslääkäriin. Kokoreissu oli silkka katastrofi, pelkään ja välttelen hammaslääkäriä viimeiseen asti. Käynnin aiheeksi aiheutui viisaudenhammas, joka tietysti jouduttiin poistamaan. Operaation piti olla lääkärin sanoin -hjyyvin hnopeasti ohitse- mutta nakotin samaisessa tuolissa vielä tunti lauseen sanomisen jälkeenkin. Kun olin opetellut syömään ja puhumaan uudelleen niin seuraavaksi polle ponteva pelästyi ja jyräsi vahingossa pari kertaa ylitseni samba askelin ja koko reissu päättyi jälleen sairaalaan. Lievästä polle äksidentistä selvittyäni isoilla mustelmilla olin onnellisena kotona leikkaamassa sämpylää, ikean veitset ovat varmaan kirottuja ja vetäisin veitsellä melkein puolet peukalosta uuteen uskoon. Tein hand made-käärön peukaloon ja päätin, että minähän en minnekään tikkaukseen lähde ennenkuin olen syönyt tekemäni herkkusämpylät. Jep, tämä kaikki tapahtui reilun viikon sisällä ja pääsin sairaalan vakkari asiakkaaksi. Taidan ostaa haarniskan..


Huomasin kaappeja siivoillessa, että minulta löytyi verkkokauppa.com:n lahjakortti. Onneksi huomasin, koska viimeinen käyttöpäivä olisi ollut ensikuun alussa. Hommasin kyseisestä liikkeestä uuden kameralaukun. En kehdannut alkaa satsailla satasia uuteen kameran kuljettimeen, joten päädyin Tamrac 5612 Pro 12 - kameralaukkuun. Kyseiseen malliin menee kaksi runkoa ja laukussa on paljon taskuja muulle roinalle, joka kruunasi ostoksen. Laukulle ei jäänyt hintaa kuin 50e, mikäs siinä, hyvä diili. Ainut pikku miinus koko hommassahan on se, että odotan laukkua vieläkin postista.:D

Aiemmat kameralaukut ovat Lowepro:n mallistoa, toinen laukkumallinen ja toinen reppu. Lowepro laukut ovat todella hyviä kestävyydeltään ja monikäyttöisiä, mutta minusta hintalappua on liikaa. Olen etsinyt reppua tai laukkua, johon saisin sovitettua kaksi runkoa ja kaksi-kolme objektiiviä ja nehän sitten maksaakin.

Kävin kuvailemassa jälleen Minttu ja Ventaa ja sainkin otettua kohteesta parhaat kuvat mitä olen tähänasti saanut otettua. Meinasin, että olisin toteuttanut "havaintokuvia" miten esim ISO-arvon säätö muuttaa samaa kuvaa mutta tarvitsen kyseiseen hommaan paikallaan olevan kohteen. Kohde on vielä etsinnässä, mutta yritän toteuttaa kyseisen julkaisun piakkoin.

Kenttäkilpailut Lapinlahti

 

 

Ensinnäkin blogi on saavuttanut 160 lukijan joukon + anonyymit, kiitos kaikille mukana oleville ja tervetuloa kaikille uusille mukaan ! Toivottavasti viihdytte.

Olen monena vuonna skipannut syystä tai toisesta lähialueen kenttäkilpailut. Tänävuonna pääsin paikalle jopa kahtena päivänä. Huonopuoli koko hommassa oli tietysti se, että itse sm kenttäosuus jäi näkemättä, koska lähdimme kaverini kanssa etelään tsiikailemaan hevosia.

Perjantaina kävin aamulla tallilla puunaamassa ohimennen Kukkapurkin satulat ja muut remelit. Aamusta iltapäivään vettä tuli välillä enemmän ja välillä vähemmän eikä loppua näkynyt. Soiteltiin iltapäivällä kaverin kanssa ja mietimme ensin koko kisojen skippaamista sateen takia. Ajattelimme kuitenkin lähteä paikanpäälle sateenvarjojen kanssa katsomaan miltä tilanne näyttää. Vettä tuli kuuroina, jotka onneksi olivat vähenemään päin. Olin onneksi varautunut hyvin ja pidinkin sadesuojan kameran yllä melkein kokoajan. Huonopuoli sadesuojassa on se, että et yksinkertaisesti tiedä mitä kuvaat ja mikä on kuvan lopputulos. Kuvia julkaisuun tuli perjantain kouluosuudelta vain 55 kpl ja kuvat onnistuivat itseasiassa harvinaisen hyvin. Koulukilpailut nurmi-pohjalla tuo oman lisänsä kuviin !

 

Lauantai päivä meni seikkaillessa Lappeenrannassa.
 

Sunnuntaina menin aamusella kuvailemaan kenttäosuuksia. Kuvattavan esteen valitseminen meinasi tuottaa vaikeuksia mutta pääsinpähän kerrankin ottamaan kuvia istualtani ja suoraan katsomosta. Odotin rataesteiden kuvaamista, koska nurmikuvat tuovat kuviin hiukan eri fiilistä mitä hiekkakentällä otetut kuvat. Harmikseni sm-rataesteet olivat siirretty maneesiin, jolloin kuvaus tyssäsi siihen. Yllä pari esimerkki kuvaa Lapinlahden kenttäkilpailuista, kuva laukkaavasta kimosta on yksi suosikeistani. Todella mukava viikonloppu, ainut pieni miinus että sain hieman lähi tuntumaa yhden kuvattavan kohteen kanssa ja voi olla että kamerani joutuu huoltoon.

 

Odotan  jo syksyn kenttäkilpailuja innolla ! Kenttäkuvat julkaisen mahdollisimman pian gallerian puolella.

 

© Ansku / ak.galleria.fi

Ideaa toivekuva postaukselle?

 Monet blogit ovat tehneet toivekuva-julkaisuja johon lukijat voivat vaikuttaa. Ajattelin itsekin kokeilla kyseistä hommaa ja katsoa saako idea tuulta allensa. Voitte siis jatkossa halutessanne laitella kommenttina toivekuva- ideoita ja ehdotuksia, jotka toteutan parhaani mukaan.

Kysymyspostauksen vastaukset osa II

 

Valokuvaus

Minne menet kuvaamaan seuraavaksi?

-Todennäköisesti Lapinlahden kenttäkilpailuihin.

 

Oletko ikuinen "Nikonisti" vai voisitko hankkia esim. Sonyn kameran?

-Ainakin tällähetkellä olen kallistunut Nikonin puolelle, koska oma kalustohan on pääasiallisesti Nikonia. Sony:stä ei ole tällähetkellä ihan hirvittävästi tietoa ja kokemusta, joten vaikea vastata.

Mitä mieltä olet näistä "lissu-kameroista", esimerkiksi Canon eos 1100D jne.?

-Niin noh, itsellänihän löytyy myös Canonin järjästelmää. Canon eos 400D, objektiivejä ja akkukahvaa jne. Itse pidän enemmän Nikonin kameroista jos vertaan esimerkiksi omaan Canoniin, tämäkin makuasia. Kertakäyttökamerallakin voi saada hyviä kuvia.

 

Opitko kuvaamaan itse ja voisitko joskus tehdä postauksen jossa olisi kuvausvinkkejä?

-Harjoitus tekee mestarin. Nykypäivänä on niin helppoa ottaa valokuvia, koska näät heti tulokset kameran ruudulta ja voit samantien poistaa myös epäonnistuneet otokset eli eikun harjoittelemaan. En koe, että olen oikea henkilö neuvomaan ketään kuvaamaan mutta voinhan minä jotain vinkin tynkää laittaa mitä esim itse huomioin kuvatessa.

 

Kuka on sun paras kuvausbuddy forever?

- Hahaa Mi mi mi mi... miiii.. nttu :D

 

Mistä ostit D7000?

-Rajala Pro shop:sta.

Kuvaatko mieluummin este- vai koulukilpailuja?
-Kummassakin on hyvät puolensa, pidän enemmän estekilpailuista mutta kouluradoilta on paljon parempi mahdollisuus saada onnistuneita kuvia.

 

 

Kekkonen ja ratsastus

Onko kekkonen kiltti? Minkäkokoinen se on?

-K on kiltti ja helppo kuin mikä, ainakin vielä. Mittasin viimeksi joskus syksyllä 2012 ja silloin oli reippaat 180cm.

 

Missä aloitit ratsastuksen ja milloin?

-Aloitin ratsastuksen vuonna 1995 Koljonvirran ratsastuskeskuksella, kun vanhemmat päästivät minut alkeiskurssille.

Milloin hankit Kekkosen ja miten päädyit juuri siihen?
-Lähdin kaverini mukaan Joensuuhun katsomaan hänelle hevosta ja siellä näin Kekkosen ensimmäisen kerran. Tuo iso ruuna jäi sitten kaivelemaan mieltä niin, että ajelinkin parin päivän päästä takaisin Joensuuhun kokeilemaan ruunaa, johon ihastuin vielä enemmän sitä kokeiltuani. Sittenpä ruuna napottikin seuraavaksi kotitallissa täyttämässä Heikki hevosen karsinan. Kekkonen oli jotenkin niin symppis tyyppi, vähän reppanan oloinen, joten pakkohan se oli sieltä pois hakea, vaikken puoliveristä etsinytkään.

Esteet vai koulu? Miksi?
-Olen aina ollut kouluratsastaja, mutta ihan pienen estekipinän sain Heikki hevosen kanssa.

Nähdäänkö teidät Kekkosen kanssa joskus kisa-areenoilla?
- Minua kilpailu aitojen sisäpuolella hevosen selässä ei nähdä todennäköisesti ikinä mutta ehkä varakuskin kanssa hyvällä tuurilla voisi nähdäkin. Kouluradalle yritetään pyrkiä edes seuratasolle näin ens teks.

Saako Kekkosta tulla katsomaan? Asuuko se vielä Koljonvirralla ?

-Asuu Koljonvirralla. Saa käydä kuikkimassa jos haluaa.

 
Onko Kekkosella isot liikkeet istua? tai hankalat ?
-Liikkeet ovat isot ja laajat.

Minkä kokoisia edelliset hevosesi olivat?
- Omat olleet.. 167cm, 175cm, 158cm, 167cm ja 180cm

Kummalla satulalla ratsastat enemmän koulu- vai estesatulalla?
-Estesatulassa tunnen oloni kotoisaksi eli estesatulalla.

Minkä merkkinen teidän estesatula on?
-Kieffer Donau

Oletko käsitellyt ravihevosia tai oreja?
-Kyllä. Aikaisemmin olin paljonkin tekemisissä ravihevosten parissa.

Mitä merkkejä suosit satulahuovissa?
-Eskadron, Equiline, Scapa
 

Muut

Oletko jossain töissä vai opiskeletko?

-Tällähetkellä minulla on virallinen leipätyö, eli olen töissä. Pari ammattitutkintoa on myös pohjalla.

Mitä olet opiskellut, onko jotain tutkintoa alla?
-Olen opiskellut parturi-kampaajaksi, kyseinen ala jäi 6kk vaille valmistumista koska minulla todettiin aineallergioita. Virallisena ammattina minulla on Media-assistentti.

Onko blogi kilpailuja tulossa lisää?

-Kyllä on jossain vaiheessa.

 

 

Iso kiitos kaikille kysymyksien lähettäjille !

Kaaheeta kaahotusta..

 

Huh hellettä ! Täällä Iisalmen tyngässä oli melkoinen saharan autiomaa- efekti reipas kaksiviikkoa putkeen.  Lämmintä piisasi pilvettömältä taivaalta + 30 astetta ja hiki valui yötä päivää, istuit sitten vaikka paikoillaan. Nyt koko homma onkin päälaelleen, eli vettä tulee kuin saavista ja tuulee niin, että tukka lähtee päästä. Julkaisu menee hieman vanhemmilla kuvilla, joissa poseeraa edellinen hevoseni Hotakainen. (Hoffman) Uusia kuvia en ole nimittäin Kekkosesta saanut otettua, paitsi tuon videon.

 

 Hehehe, Kukkapurkki on oppinut lähtemään takavasemmalle kuin mustangi rantahietikolta pelästyessään kunnolla (tätä tapahtuu ehkä kerran vuoteen) ja tattadadaa löysin itseni maistelemasta kentän hiekkaa. Edellinen tippuminen tapahtui 2008 talvella, joten olihan tuo jo aikakin. Menin loppukäyntejä, ohjat eivät olleet kuin yhdessä kädessä, jalustimet siellä jossain ja satulavyökin löysätty. Tuntiratsastajia tuli sivuovesta ulos, jolloin uljas ratsuni järkyttyi suuresti ja teki strapetsi hypyn sivulle, hevonen meni minä jäin. Ruuna järkyttyi varmasti enemmän mitä minä sitä, että olin hietikolla x asennossa. Mitä tästä opimme, pidä ohjat kädessä, jalustimet jalassa ja vyö tiukemmalla. Oma moka, mutta tulipahan koettua.

 

Hotakainen koulureenissä

Sunnuntaina juoksuttelin Kukkapurkkia liinassa ja humma oli niin hienosti, että päätin laskea ruunan irti meidän jättimäiselle ulkokentälle lopuksi vähän liikuskelemaan ja syömään kentän reunuksia. Mitä vielä, eihän se tajunnut kuin ruuasta ja piti vähän opastaa, että liikkuakin saa vapaasti mutta kevyesti. Kun humma vihdoin hokasi homman idean, niin sitten mentiin ja kovaa. (Niin siis ruuna meni, minä nakotin keskellä kenttää huutamassa  prrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr. Tuli ihan Heikki ajat mieleen siinä ärrää hokiessa). Kukkapurnukka oli niin onnellinen kun pääsi isolle kentälle päästämään hanat auki ja mikä parasta, tilaa oli laukkailla. Välillä ruuna kävi nyhtämässä heinätupon suuhunsa ja matka  jatkui.

Puolessa välissä katsoin, että nyt humma tulee aidasta läpi mutta kerkesin karjaista pari perinteistä kirosanaa ja ruuna päätti pysyä kentän aitojen sisäpuolella.  Samalla kun napotin kentän keskellä ja odotin, että herra on lopettanut rallinsa sain tallennettua osan myös videolle. Laatu on huono ja lataus youtubeen vielä huonompi, mutta ehkä minä joskus tulevaisuudessa opin videoidenkin laittamiset. Tälläistä täälläpäin..

 

© Ansku / ak.galleria.fi

Tekstiilejä

Juhannus oli ja meni varsin rauhallisissa tunnelmissa. Mitään erikoista ei ole meilläpäin sattunut eikä tapahtunut, joten kerrottavakin on ollut vähissä mutta.. Olemme suunnitelleet Mintun kanssa hupparien tilausta pitkään ja vihdoin koko homma saatiin toteutettua.  

 

Hupparit tilattiin spreadshirtistä, jossa valikoima on todella laaja ja tilaamastaan tuotteesta voi myös muotoilla täysin omanlaisen. Minut tunnistaa nykyään tällaisestä takista.

Mitäs pidätte ?

 

 

Tuskinpa tämän hienompaa kunnianosoitusta voi ottamilleen valokuville saada kuin se, että niistä otetaan mallit tatuointeihin ! Kyseinen tatuointi löytyy Mintun jalasta. Mallikuvana käytetty 2012 kesäkuussa ottamaani Ventan pääkuvaa. Mahtavaa.. :)



Kekkosen päiväohjelmaa..

 

 

Kukkapuskan kanssa ollaan päästy jo vähän reenailemaan, viimeksi polle laittoi ranttaliksi kertaheitolla. Menin kaverini kanssa kotitallin jättikokoisella kentällä, jossa ei varmasti pitäisi tulla ainakaan yhteentörmäyksiä, koska käytössä oleva kenttämme on aivan valtava. Minun piti silti huudella kaverilleni mistä suunnasta tulen ja mitä teen, koska hummani ohjaustehostin rikkoutui loppua kohti metri metriltä enemmän ja enemmän. Lopuksi ajattelin tehdä perus kokorataleikkaa/lävistäjä harjoitusta laukassa ja ottaa uralle pysähdyksen. Homman tarkoitushan oli päästä vastalaukassa loppuun asti. Aloitin oikeassa kierroksessa ja en todellakaan tiedä mitä lävistäjällä tapahtui, hevonen sai ihan ihme kiksit suorasta ja spurttasi kun pikajuna pohjoiseen. Siinä vaiheessa ei mitään jakoja hidastaa ja seuraavaksi ihmettelen mitä ihmettä se ruuna pomppii kuin kaltevalla tiellä. Ruunahan innostui asiasta ja teki omaehtoisesti mahtavat puhtaat laukanvaihdot pukkien kera.  Mitäpä tuota pidättelemään kun iloa ja tahtoa on edetä. :D
 

Lauantaina hyvä kaverini tuli pitkästä aikaa testiajamaan ruunaa. (suuri kiitos hänelle..)Alkuperäinen suunnitelma oli kokeilla hieman hyppäämistä, koska olen itse paneutunut lähinnä koulupuoleen. Matkaan tuli mutkia, koska kenttä oli melkoinen suo sateiden jälkeen. Menimme siis maneesissa ja päätimme jättää hyppyhommat seuraavaan kertaan, koska hratsastushallimme ei ole mistään isoimmasta päästä. Ei tarvitse niin paljoa jarrutella ja pääsee etenemään enemmän suoraan.

Kekkosen tasapaino on kehittynyt huimasti verrattuna vaikka joulukuuhun. Humma on myös saanut jo vähän massaa kasvatettua, eikä ole enää niin kuikelo ja kuiva mattoteline. Lihakset eivät kasva viikossa eikä parissa, joten pikkuhiljaa eteenpäin. Voimaa myös tarvitaan vielä paaaaljon. Tavoite olisi saada ruuna vielä tämän vuoden puolella johonkin mega helppoon koululuokkaan vaikka omiin seura/harjoituskisoihin.  Saa nähdä onnistuuko.
 

 

Ylempähä pieni videontynkä Kekkosen laukasta. En käsitä miksen saa videoita tänne paremmin esille, aina tulevat pienenä ruutuna vaikka yrittäisin mitä, kertokaa joku viisaampi..

 

Hox, muistakaapas katsoa meneillään oleva kysymyspostaus. Kaikki kysymykset tervetulleita.