Onnenpäivä !

Reilu 14h autossa istumista takana ja vihdoinkin kotona. Käväisimme siis pikareissun Rajamäellä.  Aikaisemmassa postauksessa taisin mainitakin, että olen harkinnut pidemmän aikaa oman hevostrailerin ostoa. Olen pitkään mietiskellyt  ja pyöritellyt päässäni trailerin ostoa, liian pitkään. Päätin poistaa mietintämyssyn päästäni, siirtyä tekoihin ja ostaa trailerin.

Alunperin etsin  käytettyä hevostraileria mutta päädyin ostamaan uuden Humbaur singlen. Arvoin pitkään Humbaurin sekä Böckmannin välillä ja ratkaisun teki paino. Oma vetoautoni ei ole mikään 2014 vuoden neliveto-hummeri. Humbaurin omapaino oli vain 580kg ja kantavuuden sai valita itse. Hinnassa ei ollut kamalasti eroa, joten päätin hankkia mieluummin uuden. Eipähän tarvitse olla heti remppaamassa tai korjailemassa.




Oma humbaur single

Tästä innostuneena meinaan aloittaa lastausharjoitukset. Melkein kaikki hevoset, jotka olen omistanut ovat olleet alkuvaiheessa jollain tapaa hankalia lastauksessa. Keinoja on siis takataskussa jos jonkinnäköisiä. Heikki-hevonen oli ainoa, joka meni traileriin aina mukisematta paikassa kuin paikassa.

 

Keppanan kohdalla lastaaminen on ennen kaikkea aikaa vievää puuhaa. Tai noh, aikaisemmin se oli aikaa vievää, tällähetkellä se on -EHKÄ aikaa vievää- koska ikinä ei tiedä nakottaako ruuna kyydissä jo viidessä minuutissa vai viekö lysti viisituntia. Jos käy huono tuuri, alat lastaamaan herraa tietysti kauneusunien aikaan, jolloin ruuna saattaa ottaa jämäkän nelitelin ja alkaa untenmaille kesken lastaamisen.

 

Mantan mietintää vuonna 2007

 Nyt kun pihassani napottaa se kauan odotettu oma kuljetuskalusto niin voin ottaa aikaa ja aloittaa lastausharjoitukset mööpelini kanssa.  Voin esimerkiksi nakata koko trailerin tarhaan ja tunkea kopin etuosan täyteen heinää. Ruuna saa itse pähkäillä sillan kohdalla kummanko jalan juuri sinä päivänä nostaa ensimmäisenä. Hyvä Päivä !