Voi Purnukka minkä teit !

Kekkonen

Huh, katolta tippuvat lumet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia Kekkosen (Kukka, Sukka, Purnukka, Kekkonen, Kukkanen tjs) kanssa. Ruuna on aikaisemmin jumahtanut järkyttyessään paikoilleen kun patsas. Nyt on näköjään uusi villitys keksitty eli humma humelo on oppinut uudet zumba kuviot pelästyessään ja oppinut lähtemään litomaan hienolla sivuttaisella slaidilla. Ei siinä mitään, mutta.. Tuli ihan Heikki ajat mieleen puristaessani ohjista rystyset valkoisena, että kontrolli myös pysyy. Kun humman zumba aika koittaa, (esimerkiksi silloin kun katolta tippuvat lumet) tunne on sanoin kuvaamattoman rento, kun 180cm sotanorsuni kuvittelee olevansa pegasos ja päättää hypätä kesken antoisan ravipätkän sivuun. Ensin tunnet olevasi siellä jossain 2,5metrin korkeudessa, samalla suuntasi muuttuu äkisti toiseen ja lopuksi mäjähdetään täydestä vauhdista siihen antoisaan neliteliin. Norsu nuorikkoni on ainakin herännyt henkiin mikä on tietyllä tapaa myös hyvä juttu !
 

Pääsin ratsastamaan pitkästä aikaa myös uusia tuttavuuksia. Kaikki meni vallan loistavasti ja olin innosta soikeana, koska kerrankin pääsin ajelemaan kunnolla harjoitusravissa ilman, että suolet ovat solmussa kahden askeleen jälkeen. Jäi mahtava fiilis, kun pääsi käymään pitkästä aikaa erilaisen hevosen kyydissä, jolla kaikki asiat ovat todella hyvin hallinnassa. Aivan mahtava hevonen ! Sain myös tuta vauhdin huuman kyseisen tammulin kera. Hallissa oli hiukan häiriötekijöitä, lantalaa tyhjennettiin hallin vieressä rysäysten säestämänä, remonttimiehet kolistelivat katsomossa ja yläkerrassa sekä viimeinen niitti oli, kun iso läjä lunta mäjähti samaanaikaan alas hallin katolta. Laukkasin oikeaan kierrokseen muina miehinä ja juuri kerkesin ajatella, että nyt homma alkaa sujua minun osalta (hevonenhan osaa, minä en) ja lopettelen. Tämä lumien tippuminen oli tammukalle ilmeisesti vähän liikaa. Seuraavaksi huomasin, että oikeakierros laukassa oli vaihtunut äkkiseltään vasempaan suuntaan, välissä oli tehty mahtava puhdas laukanvaihto ja jalustimia ei ollut enää jalassa. Ihme kyllä, istuin edelleenkin koulupenkissä kuin tatti metsässä , enkä tippunut kyydistä ja sain järkytyksen laantumaan.  Ajattelin, että jatkan loppuraveilla mutta ratsureimani kävi jo sen verran kierroksilla ihmetellessään toimintaa, että katsoin parhaaksi juoksuttaa tammulin loppuun. Loppu hyvin kaikki hyvin ja mikä pääasia, mukavaa oli !
 

 

Asiasta viidenteen, päivitin itseni vuoteen 2013 ja minut löytää tästä eteenpäin myös instagramista nimellä Anskyk

Zumbaamisiin..