Tehotreeniä..

Sylvi ja Markka on ollut oikeassa teho-treenissä  esteiden suhteen. Ollaan ahkerasti käyty visiiteillä  ympäri Pohjois-Savoa. Hevoselta puuttuu rutiinia, jota ei saa kuin kiertämällä uusia paikkoja.

 

Maaliskuun lopussa käytiin tutun estevalmentajan treenissä lähitallilla, jossa hevonen sai tuntumaa kauhistunutta ilmettä aiheuttaneisiin aaltolankkuihin. (Alimmainen video, pahoittelut jo heti alkuun videoiden laadusta) Hevonen oli olemukseltaan jostain syystä hieman vaisu. Tehtävät hevonen teki hyvin ja valmennus oli kuitenkin onnistunut. Linja tuotti harmaita hiuksia, koska ensimmäisessä osassa oli aaltolankku ja toisessa vihreä, iso portti.  Korkeudet oli kuitenkin sitä luokkaa, että kyseisistä esteistä päästiin yli vaikka käynnissä ja näin myös tehtiin. Tämän hevosen kanssa ei kannata jäädä hifistelemään vaan yli mennään tavalla tai toisella, mieluiten yhdellä kerralla.  Ratsastaja oli hyvin kartalla ja parin alku kieltojen jälkeen homma toimi ja aaltolankku-kammosta päästiin.

 

 

Viimeviikonloppuna pakkasin hevosen ja tavarat autoon ja kuskasin karavaanin Purolaan. Pidettiin lauantaina estetreenit ja sunnuntaina hevonen starttasi seurakilpailujen ulkopuolella ensimmäinen 80cm esteradan. Lauantain treeneissä Sylvi oli aivan käsittämättömän hyvä! Hevonen oli skarppina ja innoissaan päästessään isoille areenoille. Laukkaa löytyi ja laukat vaihtui kevyesti sarjassa. Estehevosen ruuti tuli esille mutta se pysyi siedettävällä tasolla. Melkein jokaisella esteellä oli jotain erikoista mukana, värikästä lankkua, porttia, vesimattoa eli juuri sitä mitä tämän hevosen kanssa tarvitaan. Korkeudet pidettiin maltillisena, koska tarvitaan edelleenkin malttia ja voimaa jota voi hakea pienemmilläkin esteillä. 

Tämän tamman kohdalla korkeuksissa ei kiirettä pidetä, esimerkiksi lähestymisiä on paljon helpompi harjoitella matalammilla korkeuksilla. Sylvihän haluaisi hypätä kaiken kovaa ja korkealta jos valtaa antaisi eli harjoittelu aloitettiin vuosi sitten nollasta. Hevonen hyppäsi esteet mukisematta, ainoa pieni päänvaiva löytyi okseri-pysty sarjalta. Hevonen otti isoa loikkaa a osalle, jolloin b osa tulikin nopeasti syliin. Sunnuntain rata meni hyvin. Puomeja tuli mutta ratsukko pääsi radan loppuun sujuvasti. Rata oli oikein mallikas ensimmäiseksi 80cm radaksi ja edellispäivän sarjastakin hevonen oli oppinut jotain, tamma puksutti sarjan maltillisesti kuin oppikirjasta. Hurraa.

 

 

Ajateltiin jättää hevonen pienelle lomalle, joka sisältää korkeintaan rentoa maastossa humputtelua. Esteet ja kentällä meneminen saa jäädä hetkeksi mietintämyssyyn. Ollaan  sitä mieltä, että kevyemmät viikot ja jopa pidemmät viikon-kahden mittaiset lomajaksot eivät tee huonoa. Meillä hevosesta näkee heti jos asioita on tehty samalla kaavalla tai vierailtu kentällä monta päivää peräjälkeen. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että verenmaku suussa ei kannata edetä, useasti tuloksena on vaan takapakkia.