Ensimmäinen valmennus

 Perjantaina pakattiin tavarat sekä hevonen kyytiin ja ajeltiin takaisin kotitallin huudeille.  Tavoitteena oli että Marianne pääsisi lauantaina menemään tutun kouluvalmentajan treenissä ensikertaa Sylvi- hopusella. Vein hevosen jo perjantaina paikanpäälle, koska ajatuksena oli samalla tutustuttaa hevosta vieraisiin paikkoihin sekä käyttää tilannetta hyväksi vieraan kentän kannalta.

 

Hevonen toimi uudessa paikassa melko moitteettomasti jos karsinassa pyörimistä ei oteta lukuun. Ratsastaminenkin meni perjantaina mainiosti ja hevonen näytti kuin olisi kotonaan. Mentiin valmennukseen vähän -katsotaan mitä tulee- meiningillä, koska yleisesti ottaen hevosen kuntokaan ei ole mikään paras mahdollinen. Ajatuksena oli, että jos 15minuuttia riittää niin se on ok.

 

Hevonen porskutti koko valmennuksen muiden joukossa mukisematta eikä näyttänyt tekevän edes tiukkaa. Näytin kentän laidalta Mariannelle pelkkää peukkua. Tehtävät oli mukavan simppeleitä Sylville ja valmentajakin antoi positiivistä palautetta.  Raviväistöt teki Sylville harmaita hiuksia, koska tämäkään hevonen ei tajua minne jalat pitäisi asettaa. Sainkin "noottia" siitä, ettei hevonen näytä suomenhevoselta vaan Kekkonen kakkoselta. 
 

 

Hevonen on myös kiireinen ja haluaisi juosta alta pois kuin pikajuna pohjoiseen. Tamma alkaa jo pikkuhiljaa kantaa itseään, eikä roiku pää  ryntäissä tyhjänä. Pidätteitä hevonen alkaa myös sietää, eikä ainainen reaktio ole nupin rullaaminen. Epäilinkin huumorilla että hevosella on varmaan joku ylimääräinen kaulanikama, koska tamma saa rullattua päänsä niin kummalliselle mutturalle ettei tosikaan.  Valmennuksesta sai irti erinomaisia vinkkejä ja odotetaan innolla seuraavaa valmennusta. Kotona hyödynnettiin valmennuksen oppeja ja hevonenkin kulki ihan eri moodilla kiirehtimättä !

Talvitakkeja ja kiillotusaineita.

Ostosvimma iski ja pitihän Sylvillekin ostaa jotain ihka omaa ja uutta. Valitettavasti syksy ja talvi tekee jollain tapaa tuloaan ja päätin varustautua jo hyvissä ajoin. Tilasin siis Sylville hööksiltä 500g paksuisen talliloimen talvipakkasille. Välimuoto loimia minulta löytyikin jo pilvin pimein, toinen seikka onkin se, että ovatko Kepun aikaisemmat loimet puolijoukkue telttoja Sylvin päällä. Olen pitkään himoinnut kevyitä karvasuojia ja nyt nekin siirtyivät ostoskoriin huomaamatta. Ainut miinushan näissä kivannäköisissä suojissa on se, että niitä saa olla jynssäämässä puhtaaksi sen minkä kerkeää. Showshinen suurkuluttajana uusi purkki tuli myös ostosten mukana.  Hankinta listassa on vielä ainakin kylmäyssuojat, olin ensin ajatellut  vedellä aktivoitavien hankkimista mutta uuden tallin myötä kuvioon tuli pakastin. Suojien valinta taitanee päätyä pakastettavaan malliin.

 

Satulan hankinta tulee myös pikkuhiljaa ajankohtaiseksi. Hevonen on saanut massaa valtavasti tulonsa jälkeen. Hevonen muuttuu niin kauheaa vauhtia, että satula tilanteen saa tarkastaa viikon välein. Koulusatula menee ainakin uuteen uskoon ellei runkoa voi muokata, kyseinen satula on jäänyt aivan liian kapeaksi tammalle.  Tilanne on sinäänsä  vielä hyvä, koska meiltä löytyy Mariannen kanssa tallilta yhteensä viisi satulaa joita voidaan kokeilla ja vaihtaa sitä mukaa mitä tarve vaatii. Tulevaisuudessa satulan hankkiminen tulee olemaan Sylvin kohdalla todennäköisesti yhtä tuskaa.

 

Uutta ulkonäköä sai myös traileri ! Olen pitkään mietiskellyt trailerin teippausta ja nyt idea sai tuulta allensa. Trailerin kylkeen sekä etuosaan tuli ak gallerian logo.  Olen erittäin ylpeä saavutuksestani, koska sain tarrat itse paikoilleen ilman revenneitä kulmia tai irtonaisia hevosenpäitä ! Miltä näyttää ?
 

Ensimmäiset kilpailut

Pitkästä aikaa pääsin tekemään lempipuuhaani eli groomiksi kisoihin. Oli tapahtuma mikä hyvänsä niin aloitan mietinnän, jännityksen, suunnittelun jo hyvissä ajoin. Jännitän enemmän mitä itse ratsastaja ja radatkin katson yleensä sormien välistä. Kisat alkoivat jo aamu yhdeksältä, joka tarkoitti suhteellisen aikaista herätystä. Sylttyä ei vielä tunne niin hyvin hevosena, joten päätettiin ottaa reippaasti aikaa esimerkiksi lastaamista varten.

Lastaaminen kotoa sujui tosin moitteettomasti, hevonen oli minuutissa kyydissä ilman ongelmia. Kisapaikalla oli hieman jännitystä ilmassa miten Sylvi reagoi uuteen paikkaan ja varsinaiseen kisahulinaan. Olimme onneksi varautuneet ja varanneet päiväkarsinan joka helpottaisi tilannetta.
























Kisapaikalla Sylvi yllätti positiivisesti käytöksellään eikä tamma ollut juuri moksiskaan maneesista, muista hevosista, soivasta musiikista, kuulutuksista jne.. Hevonen oli kuin kotonaan. Ilmoitettiin Syltty 60cm ja 70-80cm luokkiin. Ensimmäinen luokka meni melko hyvin, kuski otti varman päälle ja otti osan lähestymisistä ravilla joka oli hyvä veto ! Hevosta jännitti melkoisesti radalla olevat johteet ja niiden koristeet. Ensimmäisestä luokasta selvittiin yhdellä pudotuksella.

Toisessa luokassa harmaita hiuksia olisi teettänyt muurieste mutta ratsukko ei valitettavasti päässyt sinne asti laineen takia, joka oli Syltyn mielestä liian järkyttävä toistamiseen hyppäämiseen. Sylvi otti siis stopin kautta sivuloikan jolloin kuski jalkautui selästä. Kisat menivät kaiken kaikkiaan mainiosti, itseasiassa paremmin mitä odotettiin ! Jostain on aina aloitettava ja tästä on hyvä jatkaa harjoittelua.

Tosin kisoista pois lähtiessä hevonen  kerkesi kotiutua paikkaan sen verran hyvin, että päätti jo viisi metriä ennen lastaussiltaa ettei meinaa mihinkään lähteä. Pienellä huokailulla ja maanittelulla saatiin hevonen kyytiin ilman suurempia härdellejä.

Kisoista jäi hyvä mieli ja hevonenkin sai positiivista palautetta useammalta taholta ! Tamma saakin jäädä nyt paussille mutustelemaan opittuja asioita eli laiduntamaan ja lomailemaan.
 

PPP-päivä !

Jihuu, pääsin pitkästä aikaa viettämään PPP-päivää, eli suomennettuna puunaa polle puhtaaksi. 

Sunnuntaina oli siis tarkoitus lähteä käyttämään Sylviä ensimmäisissä kisoissa Tahkon seurakekkereissä ihan harjoitus mielessä. Mitään odotuksia kisoista ei ole, pääasia että selvitään koko poppoo hengissä. Hevosen kisareaktiostahan ei aikaisempaa kokemusta ole, joten paikkana Tahko oli erinomainen isoine tiloineen. Ihan pikkukentille Sylttyä ei haluttu lähteä ensikertalaisena viemään ihan jo sen ison laukan takia, joka ei ole vielä niin työskenneltävissä mitä esimerkiksi ravi tällähetkellä.  Hyppypaikatkin saattavat vaihdella laidasta laitaan.
 

 

Kisoihin lähtö sunnuntaina oli aikainen, joten laitettiin Mariannen (kilpailijan) kanssa kaikki valmiiksi jo lauantaina. Koko homma alkoi trailerin haulla, josta sitten köröteltiin ajella tallille. Sylvihän asuu nyt eritallilla missä aikaisemmat hevoseni ovat aina asuneet. Tallin vaihdokselle ei ole pohjalla mitään katastrofaalista syytä mitä jotkut voisivat luulla. Kotitalli on kuitenkin aina se rakas kotitalli. "Syynä" muutolle on yksinkertaisesti se, että tämä projekti on treenarin kanssa yhteinen jolloin Mariannekin voi helpommin treenailla esimerkiksi kenttäpuolta jonne hevosella tunnustaa intoa ja kykyä olevan
 

 



Varusteet valmiina.

Siisteys ennenkaikkea ! Sylvi sai myös oman osuutensa tarkkuudestani ja tänään tamma kävi vähintään kokovartalomanikyyrissä, koska karvakaan ei saa olla ristissä oli kyseessä valmennus, kilpailut tai mikä tahansa muu näyttö. Suomennettuna : harjaus tehtynä milli kerrallaan, harjan ja hännän siistiminen, litra showshineä, vähintään tunti kiillotusta sekä sekalaista jynssäämistä-puunaamista karva kerrallaan. (Viimeistään tässä vaiheessa hevoseni ovat oppineet seisomaan/nukkumaan käytävällä hissukseen. :D ) Onneksi ollaan kilpailijan kanssa samalla linjalla, joku voisi pitää jo hulluna.  

Yleensä lähtöä edellisenä iltana laitan kaikki tarvittavat tavarat valmiiksi. Käytännössä tehdään varustepäätökset, puhdistetaan kaikki varusteet huolella, vaihdetaan satulahuopa ja laitetaan kaikki kätevästi nippuun. Helpottaen aamua, myös traileriin laitetaan valmiiksi heinät, narut, kuivikkeet jne.  

Ojasta allikkoon, meni miten meni, jostain on kuitenkin aloitettava, jos ei muuta niin varusteet ovat ainakin puhtaat ! :D