Kekkosen kuulumisia..

 

Tämä julkaisu sisältää enimmäkseen turhaa jorinaa Kekkosen elämästä.
Mutta.. jos muistatte lukijat edellisen Mintun kanssa yhteistyössä tehdyn  Arvaa kumman kuva?- kilpailun niin voisin vinkata, että blogin lukijoille on tulossa piakkoin uusi special kilpailu, josta epäilen että tulette pitämään. En kerro tästä vielä enempää, koska emme ole saaneet yhteistyökumppanin kanssa suunniteltua asiaa ihan loppuun saakka, mutta yritämme kovasti saada homman julkaisuun maaliskuun loppuun mennessä, joten pysykääs kuulolla.

Perjantaina pidettiin humputtelupäivä. Menimme ensin vähän maneesissa ja lopuksi Sari meni ulkokentällä hangessa. Maneesissa meno oli hiukan pinkeää hevosen osalta, koska yläkerrassa on remontti meneillään. Ruunahan taitaa olla suhteellisen fiksu 5vee, koska remonttireiska päräytti moottorisahan käyntiin ja sahasi hallissa puita samalla kun ravailin Kekkosella maneesissa. Eipä humma korvaansa lotkauttanut, katseli vaan kummissaan. Hangessa ei olla montaa kertaa uskallettu vielä laukkailla, koska Kekkosen tasapaino on laukassa ollut tähänasti  huonohkoa ja tunnustanut, että koko ruuna kaatuu. Perjantaina sitten kaverini halusi laukkailla hangessa ja ruunan rupsake villiintyi aivan täysin, kun pääsi porskuttamaan hangessa. Humma oli niin iloinen, että teki lopuksi spurtteja käynnistä laukkaan itsekseen. Lopusta sain pienen laukka pätkän videolle, jossa hevonen tosin on jo hieman vässähtänyt eikä enää niin hurmiossa lumesta.

Lauantaina Kekkonen pääsikin esiintymään ensikertaa valmennuspiireissä. Valmennuksessa oli tilaa, joten Kekkonen pääsi edustamaan itseään lainakuskin kanssa. Valmennus meni paremmin mitä odotin, Kekkonen osasi käyttäytyä oikein mallikkaasti muiden parissa.  Valmennuksessa tehtiin esimerkiksi perusväistöjä, jotka eivät ole Kekkosen sitä parhainta osuutta, koska väistöt pistävät ruunan nupin kiehumaan sekä väistäminen jää myös välillä pahasti päälle, eli sitä tarjotaan sitten kokoajan. Humma joutui kyllä kunnolla töihin malttinsa kanssa ja saikin kommenttia -4 vuotiaasta hupakko hevosesta- joka kuvaa Kekkosta loistavasti. Menoa oli oikein mukava katsella ja sain kuulla hyviä vinkkejä, iso kiitos kuuluu myös ratsastajalle, joka kehtasi mennä norsulla ponien seassa.

 

Sunnuntaina pidettiin vähän kevyempi päivä. Sää oli loistava ulkoiluun, joten Sari humputteli kevyesti kentällä ja lopuksi kävimme koko porukka ensimmäistä kertaa "uudella maastoreitillä" missä emme olleet aikaisemmin käyneet, koska tiellä on paljon liikennettä. Kekkonen on joutunut kunnon siedätyshoitoon, koska tallilla oli aiemmin kattoremontti sekä nyt yläkerran remppa.  Humma yllätti minut myös maastossa, ohi meni paljon autoja rämisevineen peräkärreineen, ylitettiin silta, moottorikelkkojakin tuli vastaan ja humma vaan töllistelee ihmeissään. Ainut mistä meinasi tulla katastrofi oli häkissä haukkuva koira ja metsässä huutava lehtokurppa tai mikä nyt olikaan. Tästä on hyvä jatkaa !

 

©Ansku / ak.galleria.fi

Valokuvia lauantailta..

Rising Sun

 

Pikainen katsaus lauantaihin.. Vihdoin ja viimein sain uutta päivitystä galleriaankin. Lauantaina oli aivan mahtava sää ja tallilla vierähtikin tunti jos toinenkin. Ensin liikuteltiin kentällä kaverin kanssa Kekkonen ja sen jälkeen päädyin kuvailemaan poneja, Maxia ja Sannia. (Max-Pony Sport, Rising Sun) Ensin otin perinteiset rakenne- sekä pääkuvat, jotka onnistuivat ihan ookoo, ellei varjoja ja muita kummallisuuksia lasketa lukuun. (harjoituksen puutetta..) Esim galleriassa olevassa Sannin pääkuvassa on ikävän iso varjo hevosen kaulalla, mutta aina ei voi onnistua. Ylimmässä Sannin laukkakuvassa mietin pitkään miten rajata kuvaa, koska kyseinen otos tuli otettua suhteellisen kaukaa. Päädyin kuitenkin vaakakuvaan, joka on tarkoituksella rajattu löysästi ja tilaa on myös jätetty enemmän hevosen katseen suuntaan.

 

Max-Pony Sport

 

Rajaus on juuri se juttu mitä en todellakaan osaa, Mintun kanssa naureskellaankin useasti hienoille rajauksilleni, joissa ei ole  yleensä päätä eikä häntää. Esimerkisi ylempi Maxin sivuprofiili, en osannut päättää rajausta, joten kuvasta tuli niin järjetön miltä se näyttääkin rajauksiltaan. Kiinnittäkää siis huomiota omien kuvienne rajauksiin ja tehkää se ainakin paremmin mitä minä.. :D Ihme kyllä, vaikka Max on melkein musta niin sävyt tulivat ihan hyvin esiin ilman, että ponista olisi tullut musta paakku ylivalottuneen lumen rinnalla.

 

 

Sannin pystykuva on tehty vaakakuvasta, tässä näkyy hyvin juuri se katseelle jätetty (..liiallinen) tila.

 

Ponskit eivät olleet niin innoissaan kuvauksista mitä minä, niitä ei olisi voinut vähempää koko touhu kiinnostaa, joten villit laukkakuvat jäivät valitettavasti toiseen kertaan. Ei se mitään, pääsinpähän harjoittelemaan kuvailua.. Kamerana käytin Nikon D7000 ja objektiivinä Sigma 70-200.

Loput kuvat löydät Ak. Gallerian pääsivulta, eli täältä..

 

© Ansku / ak.galleria.fi

Jalkakramppeja ja hankintoja

Slorina

Kuvauskausi olisi pitänyt aloittaa Kiuruveden Orinäyttelyistä, mutta en saanut raahattua itseäni sinneasti. Kevättä alkaa huomata jo hiukkasen enemmän esim päivän pituudessa ja valoisuudessa, aurinkokin alkaa pilkistellä esiin ja nyt alkaa olla juuri niitä mahtavia talvipäiviä kuvaukselle. Eli eikun kamerat kaapista käyttöön..
 

Mutta varusteisiin..Kuten aikaisemmassa julkaisussa kerroin uudesta Kekkonen kouluratsuksi varusteurheilustani, kantani on saanut aivan uuden ulottuvuuden. Löysin markkina löytöinä todella edullisesti kaksi super pehmeää, nahkaista kouluvyötä, jotka olivatkin todella hyviä ostoksia.  Kummatkin on aika samantyyppisiä, joustovöitä, toinen Glen Gordonin ja toisen merkkiä en edes tiedä.

 

Samaan syssyyn -edullisesti kun sai- floppasin tuotteeseen mitä olen karttanut, eli Eskandronin Generation malliston tummansiniseen estehuopaan. (Äidin hevostietouden mukaan huopa olisi "voi kuinka kauniin sininen" ) Tosin huovassa on vain reunus sitä kiiltävää materiaalia, mitä lienee. Olen vältellyt kyseistä mallistoa, koska omasta mielestäni huovat, jotka ovat kokonaan juuri sitä kiiltävää "muovipinnoitetta" näyttäisi ainakin meillä siltä, kuin hevosella olisi pvc rätti satulan alla. Generation mallistossa on toki hienoja huopia ja muita tuotteita, mutta mielestäni ne eivät esim meille sovi. Tämäkin on tosiaan mielipide kysymys, toiset tykkää, toisille sopii ja toisille ei sovi. Mutta.. kyllä se silti ihan kivalle näytti hummalla kun huopaa satulan alle vähän mallailin. Se siitä sitten, ompahan tämäkin testattu. Laadultaan pidän Eskadronin tuotteista, huovista, loimista ja päitsistä puhumattakaan. Eskadronin päitsiä en vaihda mihinkään, kestävämpiä päitsiä ei ole meille ainakaan vastaan tullut. Päädyin jälleen tilanteeseen -minulla on jo kaikkea, en tarvitse mitään..- Saa nähdä kuinka kauan ajatusmalli taas pitää.

 

Humelon ravista alkaa löytyä ja ennenkaikkea pysyä ihan kiva tahti. Ainut miinus on se, että samalla kun Kukkapuska koikkelehtii eteenpäin, ruuna ravaa myös ihan liikaa ylöspäin, jolloin ravi on jotain niin hirveää, ettei sitä voi sanoilla edes kuvailla. Käynnissä taas on niin paljon tekemistä, etten siitä edes jaksa kirjoittaa. Ratsastajan jalkakramppi kuvaa loistavasti meidän tämänhetkistä raviharjoittelua, tämän pahempaa en ole tähänpäivään mennessä edes kokenut. Eteenpäin sanoi, mummo lumessa. Olé

 

P:S Tässä kuussa lukijoilla mahdollisuus kisailla kuvien parissa ;)

 

© Ansku / ak.galleria.fi

Laukkaa rosinanttee..

Kikka (Kvinta III)

Hupsista, tulipas laitettua copyright tekstit kuviin suhteellisen isolla fontilla. Noh, luulisi ainakin näkyvän. Tänään oli aivan mahtava sää valokuvauksen kannalta. Olin tallilla joskus aamu kymmenen jälkeen ja satuin ottamaan kamerankin mukaan, vaikka aamulla povasin, että pilveenhän se kuitenkin menee mutta kas kummaa eipäs mennytkään. Ihana ilma, kamera mukana, joten halusin myös käyttää tilaisuuden hyväkseni kuvausten kannalta. Ajattelin ensin, että olisin ottanut kuvia tarhailevista hevosista, mutta loimeen käärityt päivää paistettattelevat hummat ei jostain syystä napannut.



Kekkonen (Laskers)

Päätin tehdä helpoimman kautta ja laittaa Kekkosen ulkokentälle talsimaan liikutuksen jälkeen, jos humma suostuisi vaikka nostelemaan jalkojaan. Mitä vielä, iso työ oli saada humma edes 5metriä itsestäni kauemmas ja loppujen lopuksi kun  aikani huidoin ilmaa aurauskepillä niin ruuna suostui hiippailemaan valmista polkua pitkin edes kentän toiseen päähän. (..ettei vahingossakaan kävely tunnusta liian raskaalle pikku ruunalle, ties vaikka hukkuisi sinne lumeen) 

 

Aikamme siinä ihmeteltiin maailman menoa ja paistateltiin päivää, kunnes ruokinta-aika lähestyi ja matka saisi jatkua tallin kautta tarhailemaan. Kutsuin ruunaa. eli huutelin Kekkosta syömään niin, että koko poukama raikui ja loppujen lopuksi humma käveli omin jaloin toisesta päästä portille odottamaan sisälle pääsyä. Sen aikaa mitä ähräsin porttia auki ja selkäni käänsin, oli ruuna jo tylsistynyt ja lähtenyt livohkaan takaisin kauimmaiseen nurkkaan. Jep jep, eikun kiertämään puolikenttää uraa pitkin ja hakemaan ! ( ..kyseessä muuten ei ole mikään pieni maa pläntti, jota kutsutaan kentäksi)

 



 

Kaverini tupsahti samaan aikaan tallille kun harjoittelin hevosen kutsuhuutoa jodlaamalla ja päätimme samalla ottaa Kekkosen naapurista Kikasta (Kvinta III) uudet rakennekuvat, koska edellisten aikaan oli niin mahdottoman huono sää ja kuvat jäivät todella pimeiksi. Samalla otimme hieman irtojuoksutuskuvia tammasta, joka on oikea liitokavio.

 

Kuvasin piiiitkästä aikaa Nikon D80 kameralla, jossa  oli kiinni Sigman 70-300 objektiivi. Sigma teki yllättävän hyvää työtä ja kuvista tuli mielestäni todella värikylläisiä ja kirkkaita. Liika kirkkaus tosin tuo myös miinusta, koska taustalla oleva lumi paloi osasta puhki. (Kekkosen seisomiskuva) Näitä kuvia ei ole työstetty millään muulla tavalla kuin rajaamalla, eli melko naturellejä.

 

© Ansku / ak.galleria.fi