Satulamietteitä..

 

Minttu kävi perjantaina ottamassa uljaasta ratsureimastani kuvia. Huomatkaa myös siistit klippaus jäljet ympäri hummaa.   

 

Kekkosen kanssa olemme ottaneet treenin aiheeksi tällähetkellä vastalaukat, jotka ovat sujuneetkin yllättävän hyvin. Harmaita hiuksia teettää jälleen satulaongelmat, joita näkyy tulevan aika tiiviiseen tahtiin nykyään. Tilanne on sinänsä hyvä, koska minulta löytyi tällähetkellä kolme satulaa. Kieffer donau estesatula sekä pfiff amaretto ja kieffer lech dl excellent koulusatulat.  Käytössä meillä on ollut enimmäkseen pfiff:n koulusatula, joka on aivan mahtava penkki istua ! Suosittelen. En raaskinut luopua pfiff:stä, joten laitoin toisen kiefferin koulusatulan menemään vaihdossa Albion style koulusatulaan.  Odottelen kyseistä satulaa vielä postista. Toivottavasti myös sopii ruunani selkään.

Satulaongelmat ovat hyvin tuttuja. Yhdellä aikaisemmista hevosistani oli oikea hirviön selkä ja kokeilin kyseiselle hevoselle valehtelematta 60-70 satulaa eikä mikään istunut. Ongelma ratkesi mittatilaus satulalla, jossa merkkinä oli albion. Koulusatuloissa on ihan hirvittäviä eroja, jotkut ovat todella paljon istuntaa ohjaavia kun taas toiset vähän "löysempiä" ohjaamaan istuntaa. Esimerkiksi satulat, jossa tuet ovat päällimmäisen siiven päällä ovat usein voimakkaasti ohjaavia ja niissä sitten istutaankin kuin kirkossa. (ainakin itse koen asian niin :D ) Itse pidän satuloista, joissa on isot tuet ja syvä istuin, mutta tuet on oltava päällimmäisen siiven alla. Ero tuli todella selkeästi esille omissa koulusatuloissani, koska toisessa tuet on siiven alla ja toisessa siiven päällä. Jospa satula ongelmat ratkeaisivat taas vähäksi aikaa uuden satulan saavuttua.

 

 

Idea on kehitetty ja suunniteltu, vain toteutusta vailla. Lukijoille on tulossa jälleen isompaa kilpailua-visailua lähi kuukausina. Kannattaa siis pysyä kuulolla..

 

Millaisia satuloita teidän hevosilta löytyy tai millaisesta itse pidätte?



Pakkaset ja vuoden 2014 ensimmäiset kuvat !

Armas kotitalli..

Pakkaset ovat aiheuttaneet pohdintaa ja mietiskelyä hevosen liikutuksessa. Näillä ilmoilla naamalle iskee klipatun hevosen hankaluus verrattuna karvaiseen versioon. Aina ratsastamaan lähtiessäni, saan miettiä mitä vaatetusta armas hummani tarvitsee ja pärjääköhän se kyseisillä vaatteilla. Ei siinä, onneksi loimia löytyy tästä pitäjästä enemmän kuin laki sallii, joten vaihtoehtoja löytyy vaikka kuukauden jokaiselle päivälle.

 

Tänään olin aamulla tallilla 9:30 aikoihin ja auton mittari näytti -25 astetta. Kylmähän siellä oli kuin Siperiassa ja Keppanakin näytti siltä, että lämpimässä tallissa heinän syöminen on paljon mukavampaa kuin ulos tai halliin meneminen. Puin urhean karvattoman ratsureimani talvivaatteisiin ja humma sai mennä urheilemaan kevyesti maneesiin. Lopuksi kävin maastossa heittämässä lyhyen talutuslenkin.

 

Kello löi pykälään ja lähdin Mintun mukaan Ventan luokse. Sää oli aurinkoinen ja Mintulla oli kamera mukana, joten päätin napsia pari mukavaa talviotosta parivaljakosta. Itse kuvaaminen oli melkoisen haastava kokemus, koska itselläni oli vaatetta päällä kuin -40 asteen pakkasessa ja vaapuin pitkin pellon reunaa kuin raskaana oleva pingviini.

 

 

Kuvatessa sormet jäätyi ja en yhtään ihmettelisi, vaikka osa räpylästä olisi jäänyt kyseiselle pellolle. Kuvaamista ei todellakaan helpottanut lämmin höyry mitä höngin jatkuvasti kameran etsimeen. Kuvasin käytännössä kokoajan sokkona etsien mustaa hevosennäköistä länttiä pellolta. Välillä piti pitää lämmittely tauko ja vuorautua Ventan enkkuvilttiin niin, ettei minusta näkynyt kuin silmät. 

 

Kuvat olivat siis täysi arvoitus siihen asti, kun Minttu laittoi ne koneelle. Mukaan mahtui onneksi pari onnistunuttakin otosta ! Samaan aikaan pellon yläpuolella lenteli lentokoneita suhteellisen matalalla. Lienekkö ihmetelleet toimintaamme pakkassäässä ! 

 

Lukijat, kiinnostaisiko kilpailu ?