Olen venyttänyt ja vanuttanut -sovita vaatteet Sylville- operaatiota jo jonkin aikaa. Ihme kyllä, tähänasti sovitetut varusteet ovat sopineet tammalle aika mainiosti, jospa varastoa ei tarvitsisi uusiakaan niin rankalla kädellä.
Olin jo aikaisemmin myymässä Kekkosen jäljiltä olevaa koulusatulaa, mutta onneksi en kerennyt myydä sitä sen enempää koska se vaikutti sopivan myös tamman katastrofi selkään. Tälläkin on siis pitkä kapea säkä lapakuoppineen. Donau on vähän kiikun kaakun meneekö vai eikö mene. Epäilen että sopii paremmin kun hevonen saa ensinnäkin massaa lisää, joten saa jäädä varastoon odottamaan.
Ajatuksena Sylvin kanssa on, että edetään hitaasti ja toivottavasti myös ilman takapakkeja. Tamma saa olla kesän kaverin kanssa laitumella ja liikutukset ovat monipuolisia.
Sylvi on kiltti ja asiallinen mutta tällähetkellä, ainakin vielä, erittäin herkkä. Herkkyys näkyy enimmäkseen käsittelyssä. Muutoin tamma on oikeastaan melko rohkea. Kokeiltiin kaverin kanssa meneekö tamma vesiesteeseen. Ensimmäinen kerta mentiin ihan maastakäsin taluttamalla, ei ongelmaa, tyytyväinen hevonen. Seuraavalla kerralla ratsastuksen lopuksi kokeiltiin selästä, tarkoitus oli mennä käyntiä tai maksimissaan ravissa. Tamma innostui hommasta niin, että nosti itse laukan ja laukkaili mielissään vesiestettä edes takaisin minne vaan pyydettiin. Ei voinut kuin kehua ! Instagramin puolelta löytyy myös videopätkä.
Viimeisin prinsessa kohtaus oli viime viikolla. Meillä on Mariannen kanssa tallissa niin yyber hienohelma Rinsessa ettei tosikaan. Sylvin turpa oli siis hieman ottanut punoitusta auringosta. Noh, arvon Rinsessa Kärvähtänyt Nekku, ei aluksi ymmärtänyt yhtään miksi alamaiset yrittää tunkea kasvonaamiota rinsessan punoittavaan hipiään. Lopulta rinsessa tajusi, ettei maailma tosiaankaan kaadu eikä petolinnut hyökkää vaikka rasvaa nenään tuleekin.
Tosin alamaisten lepyttely sokeri ei rinsessalle kelvannut, oisko liikaa kaloreita ollut.
