3.5.2014

Satuloita, satulavöitä ja villi mustangi


Voihan satulat ja satulavyöt. Uljas polle pontevani Kekkilän kukkamulta on kasvanut (..läskistynyt) taas siihen malliin, että uuden satulan hankinta on väistämättä edessä. Pfiffin koulupenkillä voisin heittää vesilintua, donau estepenkki menee vielä vähän aikaa ja albionin koulusatula on nakottanut eteisessäni pahvilootassa jo liian kauan.


Pidettiin kaverin kanssa satulansovitukset Prestige Meredith mallista ja sehän natsasi melko hyvin ruunan selkään. Perässä tuleekin iso kysymysmerkki, hankkisiko koulu-vai estesatulaa näin ensi alkuun. Tosin mitään suurempaa en ala hankkimaan ennen kuin pääsen nykyisestä satulapinosta eroon. Toinen pienehkö probleema on ollut myös satulavyöt. Ruunallani on käytössä 135cm satulavyöt, jotka ovat osoittautuneet nopeaa tahtia melko lyhyiksi. Vyön soljen ja vastinhihnan välissä on 5cm tyhjä aukko, asiaahan ei auta se, että ruuna osaa pullistelemisen taidon.
 

Tallissa asustaa tällähetkellä töistä yli-innostunut virtahepo. Lapatossustani on kuoriutunut talla pohjassa menevä villi mustangi. Viimeviikkojen askellaji on ollut enimmäkseen laukka, kiitolaukka, mitä kovempaa mennään sen parempi.  Laukkaan kuuluu myös ilo hypyt, pukit, levadet, joita ruuna saattaa innostuessaan esittää.  Harmi vaan, olen korkeanpaikan kammoinen ja en innostu kolmenmetrin näköala loikista. Olen ylpeä saavutuksestani ja olen pysynyt kyydissä tippumatta ! Supi suomalainen perkele-kirosana on erittäin tehokas meidän käytössä ja epämääräiset loikat loppuu siihen.

Mun suomenhevos-kuume vaan kasvaa ja kasvaa..

1 kommentti: