Hillittömän kokoinen hevonen |
Mihin kaikki aika hurahtaa ? En ole ollut kovin aktiivinen tällä saralla viimeaikoina.
Kuten edellisessä julkaisussa mainitsinkin, että koko eläinseurue päätti tulla yhtä aikaa kipeäksi. Kaiken lystin kruunasi toinen marsuistani, tutummin "Pulloharja" Reino (..tuolloin pikemminkin Ränsistynyt juuriharja), joka myöskin päätti näyttää sairastumisen merkkejä ja kakku oli valmis. Olen siis kirjaimellisesti lääkinnyt hevosta, hakenut lääkkeitä, lääkinnyt koiraa sekä pessyt ex-Pulloharjaa. Toivottavasti eläinseurueen yhdyskunta ei sairasta ainakaan kerta rysäyksellä seuraavaan 10vuoteen. Ei siitä sen enempää.
Olen käynyt useaan otteeseen myös Mintun mukana hoitelemassa ja kuvaamassa Mintun uutta hevosystävää Ootusta. Hirvittävän mukava ja leppoinen, kaveri-keltainen. Kuvamateriaalia löytyy Ootuksesta sekä muista hevosista todella paljon, mutta yhtäkään otosta en ole saanut julkaistua blogin puolella saatikka galleriassa. Tulossa kylläkin, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Tämän julkaisun kuvissa komeilee siis oma ruunani hyvän ystäväni kanssa. Kekkonen on siis saatu taas treenin sekä lihotuksen makuun loman jäljiltä. Tänään kaverini tuli treenaamaan ruunan rutteloani kankitreenin-meiningillä. Kekkonen kulki paremmin mitä odotin ja yllätti positiivisesti. Askellajit alkaa pikkuhiljaa löytyä ja jalat löytää paikkaansa, mutta siltikin ruunan pitää saada voimaa ja massaa rutkasti.
Ruuna oli niin super, että päätin ottaa treenarista ja ruunastani loppukesän yhteiskuvat viereisellä leirintäalueella. Erinomainen päivä !
Mikä kuvista on sinun lempparisi ?